4. maaliskuuta 2015

TÄSSÄ MÄ OLEN










Oletko sinä siellä, ystäväni? Tässä minä istun, blogimatolla raitaisella. Bloggausasento ei ole oikein hyvä kaksituntisen jalkatreenin jälkeen. Tiedän, että jo vartin päästä olo jaloissa on tukala, puutuvat. Seuranani minulla on rahkakulhon jämät. Pystytkö visualisoimaan tämän kotirouvan, Marimekon tasaraita yöpaita, mallia mamma, rillit nenällä ja rahkakupin tasainen rappaaminen joka toisen kirjoitetun sanan jälkeen. Olisipa kyllä mielenkiintoista joskus haastaa teidät blogikolleegat ja nähdä miltä oikeasti näytätte tavallisessa arjessa päätteen ääreellä päivtystä tehdessänne.Mutta niin, en mitään minä teitä ole unohtanut. Somelakossa ollut vain. Koska tiedättekös, suureen ääneen tännekin huutelin, että talvilomalle jään. Kovat olivat suunnitelmat, touhuta ja tehdä. Blogiakin ajattelin päivittäväni joka päivä. Mutta heh, keskiviikkoillassa mennään ja tämä on loman ensimäinen päivitys.Tiedättekös miten käy lomalle jääneelle naiselle, joka elää hyvin rivakassa ja touhua täynnä olevassa arjessa? Siis touhutaso hipoo nyt nollaa. Yöunnit venyvät vähintäänkin kellon ympäri. Valveille ollaan hyvä jos kymmenen tuntia. Siis väsy on ollut kova. Arki kun on niin kiireistä ja aina on ohjelmaa. Töistä juostaan kauppaan ja salille tai mihin arki ikinä pakottaa. Ja kun kerrankin olisi aikaa tehdä mitä vain, niin otetta ei saa. Ei vain yksinkertaisesti saa oikein tehtyä mitään. Tehdään vähän sitä ja tätä, mutta ei oikeastaan silti mitään.Kun on vallan koko päivä aikaa, niin sitähän menee aivan lukkoon. Yhtäkkiä huomaa viettäneensä aamupalapöydässä parikin tuntia. Tai selailleensa nettiä toiset pari tuntia. Normaalin vartin siivouksen meneekin lomalla tunti tai kaksi. Tai samaan saliohjelmaan saakin käytettyä yli puolet aikaa enemmän...Mutta ehkä se juuri kertoo, että oli todellakin oikea päätös lomailla nyt. Käyttää ne lomat tähän, olemiseen, nukkumiseen ja levähtämiseen. Nyt voikin sanoa kyllä varmasti velkansa nukkuneen. Ja opetella sitä rauhassa ottamista. Ei aina tarvitse kiirehtiä ja juosta.Tai saada aikaan. Ei minusta laiskaa tule, vaikka viikon otankin vähä hennommalla otteella. Ja miksi minä tätä teille kerron? Toivon, että ymmärrätte. En minä ylimielisyyttäni ole kommentteihin jättänyt vastaamatta tai laiskuuttani blogia päivittämättä. Joka päivä olen kameraan tarttunut ja kodista montakin yksityiskohtaa yrittänyt kuvata ja kommentteihin yrittänyt monta kertaa vastata, mutta kun tökkii niin tökkii. En vain ole pystynyt pysähtymään ja keskittymään.Nyt minä sen tein, marimekossani likaiset silmälasit nenällä. Tarakka puutuneena, mutta fiilis hyvänä vaikka tunteja hujahti. Minä todellakin tein sen, päivitin!  Ehkä loppuviikosta tuleekin aktiivisempi, ehkä ote on vahvempi ja mieli terävämpi? Ja jos ei, en silti aio soimata itseäni.


23 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta tuo sinun loma! Itse en tuollaista muista kokeneeni melkein pariinkymmeneen vuoteen, jälkikasvu on nimittäin huolehtinut ettei aamiaiset veny parituntisiksi :-D Mutta muille sen autuuden kyllä mielelläni suon, ehkä itsekin sitten taas joskus eläkeläisenä? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, totta tosiaan. Enpä olekaan ajatellut koskaan miten erilainen olisi loma jos olisi lapsia. Eipä sitä varmaan noita määriä levähdeltäis :D

      Poista
  2. Onhan sitä kaikilla oikeus lomaan ja nollaamiseen. Kiba kun kä it moikkaamassa, jatkahan nyt lomaimua vielä hetki ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vika kerta kun kirjottelen puolenyön jälkeen. Kauheasti kirjoitusvirheitä ☺

      Poista
    2. Hahaa Kyllä Outi viestin sisältö silti tuli selvästi sieltä ilmi :) Ei hätää ;) Mutta jeps, kiitos ihanasta kommentista <3

      Poista
  3. Kaunis sinä! Lomalla pitää ehdottomasti lomalla ja ottaa rennosti. Nauti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Laura<3 Oletkohan saanut postia, sitä minä olen tässä nyt päivät mietiskellyt ;)

      Poista
  4. Välillä pitää relata, varsinkin lomalla! Minä olen sitä lomialijatyyppiä joka ottaa rennosti: ei mitään suursivouksia, ei mitään remonttia, ei mitään mikä on pakko! Vaan rentoa oleilua ilman aikatauluja, pitkiä aamiaisia, päviäunia, pitkiä ulkoiluretkiä, oleilua perheen kanssa, nauttimista lomasta! Ja kyllä, minulla on pienet lapset! Mutta loma on loma ja arki on sitten sitä oravanpyörää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin olen minäkin nykyään, näköjään :) Tahdon olla vähän sellainen kokoajan touhuamassa tyyppiä, mutta näyttäisi siltä, että minäkin olen oppinut relaamaan ;)

      Poista
  5. Kyllä sitä lomalla pitääkin vaan olla ja nauttia! Kohta kuitenkin taas kiireet vie mennessään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä se on, maanantaihin kun päästään - taitaa olla melko kiire :D

      Poista
  6. Ihania kuvia ♥ Oi että minä haaveilen tuosta olotilasta! Että oikeasti vaan saisi olla. Tänään on vähän erilainen päivä kun kaksi lasta meni hoitotädille päiväksi :) Kotona olen kaksin pikkuisen kanssa. Mutta eipä sitäkään kauaa kestä, kun kohta on tupa täynnä vieraita..! :D Eli ei muuta ku imuri käteen ja paikkoja järjestelemään. Oonhan tässä jo puolituntia istunut koneella.

    Eli nauti lomasta!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Jaana <3 JO puolituntia, nyt nainen ryhdistäydy ja hommiin siitä ;) Ei vaan nuo on varmasti ihania hetkiä, kun saa hetkeksi istahtaa ja rauhoittua. <3 Ja tiedätkös kyllä sitä elämästä saa kiireistä ilman niitä pikkuisia, vaikka se tosin on varmasti hyvin erilaista kiirettä ja hässäkkää :D

      Poista
  7. Kaunotar! Lomalla lomaillaan <3

    VastaaPoista
  8. Lomalla löhöillään, rötväillään, ollaan saamatta aikaan sen enempiä kuin lepoa, hyviä unia ja kiiretöntä oloa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos näistä lohdutuksen sanoista ;)<3

      Poista
  9. Kaunis sinä <3. Ihan hyvällä omallatunnolla lepäilet :). Toivoo tuulihousuinen ja ponnaripäinen bloggari ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja <3 Reippaan kuuloinen bloggari ;)

      Poista
  10. No kyllä, varmasti teki hyvää!! Nauti tilanteesta, että voit nukkua kellon ympäri ja tehdä mitä huvittaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin nautin <3 Siis ilo niin irti! Äkkiäpä se viikkokin vain hujahti! :(

      Poista
  11. Some - lakkoilu tekee välillä hyvää. Ei aina jaksa olla peukuttamassa, tykkäämässä ja postailemassa. Itelläkin on jäänyt postausten kommentointi viime aikoina tosi vähälle. Aika ei vaan riitä, tai tarmo. Sen kyllä huomaa sitten oman blogin kommenttiboxissakin. Lorvi rauhassa ja hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joskus se vaan on niin, että ei yksinkertaisesti vain kerkeä tai j a k s a... Ja kyllä pikkuhiljaa sen kyllä alkaa huomaamaan myös oman blogin puolella, toden totta. Mutta sieltäpä se normaali arki taas häämöttää ja alan reipastua varmasti niin arjessa kun blogin puolella ;)

      Poista

HEI SIELLÄ! IHANA KUN KÄVIT, SUURKIITOKSET KOMMENTISTASI ♡