17. helmikuuta 2016

PÄIVÄ PUUSTELLISSA

Kokoonuimme taas viime lauantaina POP-bloggaajien kanssa. Tällä kertaa meidät vieraaksi otti Oulun Puustelli. Kuinka mukava olikaan taas nähdä pikku nippu alueen kollegoita ja samalla tutustua yhdessä lähemmin asiaan, jonka kiinnostuksen kohteen kaikki jaamme.

Keittiötrendeissä kokokiiltävät valkoiset ovat väistymässä mattavalkoisten tieltä. Lisäksi neutraalit värit (valkoiset, harmaat, rusehtavat) vallitsevat edelleen, vaikka värejäkin povataan tulevaksi. Koko valkoisiin keittiöhin on alettu lisämään myös puun sävyjä. Kuitenkin materiaalivalintojen keskeisenä seikkana keittiön kohdalla on myös käytännöllisyys; puhtaanapidettävyys, toimivuus ja käytettävyys. Ja totta kai myös tämän hintaisissa sijoituksissa tärkeänä on myös ajattomuus.




 



Puustellin valikoimasta löytyy laaja kattaus erilaisia materiaalivaihtoehtoja. Tuotteille luvataan 30 vuoden toimivuustakuu ja Puustelli-asentajien työlle kahden vuoden tehdastakuu, Ennen kaikkea itse allergikkona arvostan jokaisen tuotteen saamaa M1-leimaa, joka kuvastaa niiden päästömäärää ja M1 onkin sisäilmaluokituksen paras taso. Tämä leima kertoo, että tuotteesta ei erity huoneilmaan hengitystä ärsyttäviä hajuja.
Lisäksi Oulun myymälässä on ns. tavallisen malliston lisäksi yksi miinus keittiö. Mistä nimi Miinus - ekologisuus. Miten ekologinen? Runko on valmistettu biokomposiitista, joka on sekä siirrettävä, että kierrätettävä ja myös vedenkestävä. Hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, johtuen materiaalivalinnoista ja käytetystä materiaaleista ja kuljetuskustannuksista, suurin osa materiaaleista (80% materiaaleista - suomalaista) tulee 300 km säteeltä Harjavallan tehtaasta. Ja ennen kaikkea, tuote on suunniteltu ja kehitelty 100% Suomessa. Nyt keittiö onkin periaattessa keksitty uudelleen ja tämä tuote onkin saanut hurjan määrän alalla eri palkintoja ja tunnustuksia.


Ja hei nyt kaikki Pohjois-Pohjanmaan rakentajat ja remontoijat huomio! Nyt blogini alueen lukijoille etuja blogikoodilla. Saat yllätyslahjan blogikoodilla Puustelli316 ja blogini nimen mainitsemalla varatessasi suunnitteluajan Pohjois-Pohjanmaan (Raahe, Ylivieska, Oulu) Puustellista 31.3.2016 mennessä. 

14. helmikuuta 2016

RIITÄ YSTÄVÄNÄ



Olla riittävän empaattinen ja aina tukena. Muistaa riittävän usein ja oikealla tavalla. Kulkea aina rinnalla ja halata hädässä. Niin monta on vaatimusta ystävällä. Ystävän cv täytyy olla vakuuttava, niin monta ominaisuutta on löydyttävä. Paljon kuule puhuttavan, millainen on hyvä ystävä. Noita asioita on tänään nähnyt puhuttavan siellä ja täällä, some työntää noita "listoja" hyvän ystävän ominaisuuksista erityisen paljon juuri tänään. Mutta eipäs unohdeta, että kovasti työtä on myös omassa päässä tapahduttava. Mietitään välillä millainen itse voisin olla, sen sijaan, että listataan millainen toinen voisi olla.Niin autolla ajamisessa kuin ystävyydessä voi jokainen meistä kehittyä. Mutta kovasta kytkinjalasta tai huonosta peruutustaidosta pitää osata ottaa palaute vastaan. Asioita pitää prosessoida ja pohtia. Päässä pitää tehdä töitä, jotta kykenee kehittymään. Sarkastista huumoria ei persoonasta tarvitse deletoida tai jokaista ystävää auliisti olla päivittäin kehumassa enemmän. Ihmistyyppejä tai tilanteita taas voi tarkastella tarkemmin, luurin nostaa korvalle useammin ja kehua "oikeissa tilanteissa".Vielä tärkeämpänä kuin tietoisen kehumisen tai luurin nostojen, yhteydenpidon lisääminen on minusta kuitenkin se matka omaan itseensä. Sinne syvälle sieluun ja omaan sisimpään. On kasvettava ihmisenä, jotta voi kehittyä ystävänä. Kehuminen on huomattavasti helpompaa, kun ei vello itsesäälissä. Kehuminen on huomattavasti helpompaa, kun muistaa, että on itsekin vallan kelpo. Kun on sujut itsensä sekä menneisyyden kanssa, on avoimuus iisimpää. Kun itsevarmuus on riittävällä tasolla, huomaa paremmin muissakin hyvää. Olisi perin tärkeää oppia löytämään itsensä. Omat kyvyt, rajat, ominaisuudet. Oppia oma kultainen persoonansa ja muistaa olevansa kyllin hyvä. Riittävä. Päästää irti menneisyyden haamuista. Sieltä voi löytyä riittämättömyyden, alemmuuden, rakkaudettomuuden, pelon, hylkäyksen tai monenlaista muuta tunnetta. Vanhat mallit tai haamut ajavat meitä monesti käyttäytymään tietyllä tavalla. Monesti kyseessä on varmaan myös tiedostamaton itsepuolustusmekanismi esimerkiksi riittävän monen hylkäyksen jälkeen. Kun oma polku on selvänä, on toisen helpompi hypätä rinnalle ja ylittää kanssasi ojat, rotkot, pientareet ja kiertää kannot sekä suurimmat kivet. Osa ystävistäsi ovat ehkä kauniimpia, toiset viisampia. Jotkut vallan nokkelimpia ja toiset taas käsistään taitavempia. Joskus kotisi jää  kakkoseksi, rahapussisi kevyemmäksi ja autosi laiskemmaksi. Osaatko pyyteettömästi nähdä heidät tai heidän saavutukset tai maallisen omaisuuden juuri sellaisena? Joko parempana tai kauniimpana, taikka asiat ansaitusti saavuttena. Tietää, että et ehkä koskaan pysty samaan, mutta silti iloita ja nauttia. Olla heikommaillakin hetkellä kadehtimatta. Yksin, pienessä päässäkin muistaa, että joskus toinen saa aina kuitenkin suuremmalla kädellä. On helppoa sanoa olevansa onnellinen toisen puolesta, mutta kuitenkin vaikka vain hieman ohimennen väheksyä heidän saavutuksiaan. Ja usein vielä tiedostamatta. Tai ainakin syitä väheksynnälle tiedostamatta.Pyrin itse ainakin kehittymään asiassa jokainen päivä. Oppia ne omat heikkoudet, jotta pysyn niiden kanssa vahvana. Oppia niin vahvaksi, että olisi aina kuitenkin riittävän hyvä. Seurassa kuin seurassa. Myös siellä omassa sisimmässä, siellä minne muut eivät koskaan näe. Lisäksi opetella yhä enemmän muistaa sanomaan ääneen ystävistä syntyneen kiitollisuuden ja onnellisuuden tunnetta.Kliseisesti voisin sanoa, että toista on hankala rakastaa, ennen kuin oppii rakastamaan itseä. Tee se palvellus itsellesi. Silloin teet paljon myös ystävällesi. Silloin olet tai varmasti ainakin opit olemaan se ystävistä parhain.Näin syvällisin ajatuksin olen päättämässä ystävänpäivän iltaa. Ihanaa ystävänpäivää blogini lukijoille. Olette valtavan tärkeitä siellä. ♥


11. helmikuuta 2016

LATAAVA YÖPÖYTÄ


Yöpöytäni, lataava sellainen on kirvoittanut paljon kysymyksiä vierailta. Osa on varmastikin jo huomannut nuo jonkin aikaa sitten Ikeaan tulleet lataavat ihmeet. Ja täytyy sanoa aika lailla puolen vuoden käytön jälkeen, että nyt on kyllä näppärää. Syksyllä laitoimme hieman makuuhuonettamme uusiksi ja järjestys vaihtui makuuhuoneessa aika lailla kokonaan. Tuo uusi järjestys toi myös tilaa kauan kaipaamilleni yöpöydille. Aloin etsimään yöpöytää pienellä budjetilla. Valkoista, modernia, yksinkertaista ja tarpeeksi pientä, siroa tuohon osittain peilin eteen tulevaan tilaan. Ikeasta löytyi tämä vaihtoehto. Aluksi ihastuin ihan vain ulkonäköön, niin kuin sitä yleensäkin taidetaan ;)Ja bonuksena tässä tuli tuo langaton latausominaisuus. Pystyi yöpöydän tosin ostamaan ominaisuudella tai ilman. Päätin insinöörin pienen kannustuksen jälkeen lähteä kokeilmaan josko tuo latausominaisuus todella toimisi käytännössä. Laturit ja johdot piiloot kuulosti houkuttavalta. Nimittäin kun joka yö ovat laitteet latauksessa, en todellakaan jaksanut joka aamu kerätä johtoja piiloon. Ja kuinka ärsyttäviä nuo lattialla lojuvat laturit ja johdot onkaan...Laturi on siis integroitu kalusteen sisään ja siitä löytyy myös USB-liitäntä. Ainoa hankaluus tässä oli se, että laturi on yhteensopiva ainoastaan Qi-sertifioitujen älypuhelinten ja laitteiden kanssa. Ja esimerkiksi iPhonet, joka minulla nyt sitte on, eivät toimi tämän kanssa yhteen. Mutta silti käytännössä tämä on parempi ratkaisu kuin entinen, tällä hetkellä tuon johdon USB-liitännän kautta tuosta yöpöydän vasemassa reunassa olevassa pienestä avoimesta kulmasta laturin johdon puhelimeen ja johdot pysyvät piilossa anyway. Ikeasta olisi myös saatavilla VITAHULT-kuoria puhelimeen, jolloin puhelimet, jotka eivät tue langaton lataamista toimivat myös langattomasti kuoren avulla. Nuo kuoret pitäisi vielä käydä hakemassa.




Viimeisessä kuvassa näkyvä yöpöydän kannessa oleva pieni plussalla varustettu ympyrä on siis paikka, jossa puhelimen lataus onnistuu. Lataus käynnistyy automaattisesti kun laittaa puhelimen ympyrän päälle. Näin se toimii esimerkiksi mieheni puhelimen kohdalla.Vielä kun saan kuoret puhelimeeni, on tämä yöpöytä ihan täydellinen. Eikös ole kätevä?

9. helmikuuta 2016

IITTALA X ISSEY MIYAKE



Kuvat Dezeen & Residence

Mitä ihanaa. Nyt innostuin niin näistä designuutisista. Tänään kauppoihin, eilen nettiin ilmestynyt uusi sarja. Suomalainen, kotimainen designistaan tunnettu Iittala ja Japanilainen muotiyritys Issey Miyake löivät hynttyyt yhteen, ja mikä mielenkiintoinen lopputulos. Neljän vuoden yhteisen suunnittelun jälkeen on syntynyt 30 sisustusesineen kokoelma, joka kantaa nimeä: Iittala X Issey Miyake - sisustustuotteita arjen rituaaleihin. Mielestäni on valloittava niin!

Desginfilosofialtaan ja arvoiltaan nuo kaksi samanlaista, etusijalle nostetaan ajattomuus, traditioiden - kuten käsitöiden kunnioitus ja minimalistisuus. Juuri ne arvot, mitä suuresti itsekin arvostan omassa sisustusfilosofiassa. Ja tämän vuoksi myös valtava määrä Iittalan astioita ja sisustusesineitä ovat löytäneet kotinsa meiltä. 

Tässä harmonisessa kokoelmassa pidän erityisesti kolmiulotteisesta muotoilusta ja herkästä sävymaailmasta, joka on muuten saanut inspiraationsa luonnosta ja kukkien puhkeamisesta. Tämän kokoelman astioiden muotoilu on minusta niin hurmaava. Noita kyllä eritoten aloin himoita omien entisten astioideni lisäksi. Mukien muotoilu on loistava, mutta sitten nuo lautaset. Aivan niin verrattomat. Oi kun sisäinen materialistini herää.


Lähteet: Yle, Iittala, Dezeen

8. helmikuuta 2016

14.2 LÄHESTYY





Heipähei ystävät ja ihanaa uuden viikon alkua. Viikon viimeisenä päivänä muistetaan taas ystäviä. Tai hetkinen, toivottavasti muistat toveria myös päivinä useampina ympäri vuoden. Mutta mikä ihana tekosyy laittaa kortti menemään, ja etenkin väsätä kortteja. Innostuin niin kovin taas rakentamaan korttipohjia monenlaisia. Ajattelinpa, että niistä voisi olla iloa teillekin. Alla siis kahdeksan vaihtoehtoa tulostettavaksi. Kursivoittua linkkiä klikkaamalla avautuu korttien pdf-versiot, jotka voi tulostusikkunassa sitten pienennellä itselleen parhaaseen kokoon, laatu pitäisi pysyä - kokeilin. Taidanpa laittaa muutaman aivan kehyksiin hetketksi näin ystävänpäivän kulmilla.



                                                      Ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs
Ystävänpäiväkortithan pitää olla postissa viimeistään 10.4. Siis kaksi päivää aikaa. Löysinpä viime vuoden saman aiheisen postauksen ja neljä tulostusvaihtoehtoakin (alla olevat liitutaulupohjaiset). Nekin löytyy pdf-versiona täältä. 

6. helmikuuta 2016

RENTO PETAUS

Olin jo pitkään haaveillut makuuhuoneeseemme rennompaa petausta. Tiedättekös sellaista, jota paljon länsinaapurimaamme sisustajillakin usein näkee? Saisi olla ryttyä ja ruttua, kerroksia ja mielellään ohuehko kangaskin. Puuvillaista päiväpeitettä haaveilin.

Selailin tuskastuneena nettikauppoja ja etsin vaihtoehtoja myös kivijalkamyymälöistä. Tuskastuin. Mistään ei vain löytynyt. Niinpä päättäväisenä marssinkin seuraavaksi kangaskaupoille. 

Siihenhän se homma sitten tyssäsikin. En halunnut päiväpeitteeiseen saumaa keskelle ja noita leveämpiä kangasvaihtoja ei tähän tarkoitukseen tästä kaupungista löytynyt. Ainoastaan noita yli kahden metrin kangaskappoja oli vain muutamia, ja ne eivät tietenkään sopineet.

No onneksi minua palvellut myyjät sattui olemaan terävällä tuulella, mietti, että eikös niitä ole puuvillaisia leveitä paripeiton pussilakanoita. Josko sellaisen vaikka tilaisit jostain ja rakentelisit siitä.
Tuo ajatus mielessäni lähdin mietteliäänä kotiin. Muistelin, että yksi käyttämätön pussilakanahan siellä kaapin perukoilla lojuukin. Lahjalakana, joka vain oli aivan ylileveä meidän peittoon. Värikin olisi aivan oikea uuden vastamaalatun seinän kanssa. Vaaleanharmaa lakana, sävyltään taisi olla juuri vielä se toivottu kylmän harmaa. Pelkäsin innostua, että josko ongelmaan vihdoin tuli ratkaisu.Niinhän siinä kävi, että 100% puuvillaa oli tuo käyttämätön pussilakana ja aivan täydellinen mitoituksiltaan. Jo samana iltana surautin saumat umpeen ja päiväpeittocase alkoi hiljalleen ratketa. Kävin ostamassa vielä valkoista kangasta, jonka surautin suorakaiteen malliseksi myös. Nyt oli petauksessa sitä toivottua kerroksellisuutta.
Otin käyttöön vielä pussilakanaan kuuluvat tyynyliinat koristetyynyiksi. Nyt sänky näyttää minusta petattuna melkein siltä, että sitä ei olisi edes petattu. Ihanan rennon näköinen, mutta tarpeeksi siistin näköinen - siis minun makuuni. 



Poistimme myös jenkkisängystämme jalat kokonaan, jolloin ensimmäinen patja lähtee suoraan lattialta ja helmalakana pääsee myös mukavasti lainehtimaan lattialla rennon hilpeästi. Joku sänkytietäjä olisi varmasti sitä mieltä, että nyt sängyn ominaisuudet kärsivät, mutta itse en ole näin puolen vuoden käytön jälkeen huomannut mitään. 

Siivottavuushan oli myös yksi asia, mikä tässä rennossa petauksessa mietitytti. Imuroinnin yhteydessä otan helmalakanan ja päiväpeitelakanoiden reunat aina tekstiilisuuttimella, muutaman minuutin homma. Lisäksi käytän sänkyä sillloin tällöin irti seinästä ja imuroin sänkyn ja seinän väli. Itsessään sängyn allehan ei juuri pölyä tms. keräänny. Ja nuo kankaathan on ihan älyttömän helppo pestä, koska ovat kevyet ja pienet. Mahtuvat helposti koneeseen ja kuivuvat nopeasti. Itselläni tulee pestyä noita kyllä paljon enemmän kuin aikasempaa paksua päiväpeitettä. Ja pesun jälkeenhän noita ei silitellä, ihanat rutut tuovat vaan mukavasti lisää boheemiutta.

Itse olen lopputuloksesta mieli korkealla, tämä on myös toiminut käytänössä erinomaisesti. Ja olen niin tyytyväinen, että en luovuttanut vaan etsin mieleistä ratkaisua niin pitkään, että sen sain. Nyt ainoastaan harmittaa, että valkoinen lakana on kutistunut niin paljon pesussa, että se ei ehkä mielestäni tule tarpeeksi pitkästi sängyn reunan yli. Mutta kunhan tuolle kankaalle tulee joku järkevä uusiokäyttö mieleeni, käytän tuon kankaan pois ja ompelen uuden - paljon leveämmän tilalle.

3. helmikuuta 2016

MINUN KÖÖKI


Selailin vanhoja päivityksiäni ja huomasin, että en ole oikeastaan koko blogihistorian aikana julkaissut blogissa oikeastaan yhtään oikeaa kunnon kuvaa kodistamme. Kuvat ovat olleet aika tarkasti rajattuja ja selkeää kuvaa kodistamme on varmasti ollut vaikea hahmottaa. 

Syytä tähän en oikeastaan tiedä, sitä on vain ajautunut tekemään blogia niin. Ehkä osa syy on siinä, että minulla on tällä hetkellä hiukkasen huonot taidot vehkeet laajempien alueiden kuvaamiseen. Ja alla olevat kuvat ovat ehdottomasti pois mukavuusalueeltani kuvausmielessä. Mutta näinhän sitä oppii hei.

Ehkä osa syy siihen on ollut se, että en ole päässyt vaikuttamaan kotimme pintamateriaaleihin ja jotenkin olen luullut tyhmästi antavani vääränlaista sisustajakuvaa itsestäni. Mutta vaikka kaikki materiaaliratkaisut eivät olisikaan juuri niitä mitä itse tänään valitsisin, olen toki todella onnellinen kodistamme. Tällä hetkellä en osaisi kuvitellakaan yhtään parempaa. Kotimme ei ole kuin muutaman vuoden vanha ja kaikki materiaalit ovat hyvin nykyaikaisia ja moderneja, sekä oikeastaan aika neutraaleja. Ja loppujen lopuksi aivan tyylikkäätkin, olisinhan niille varmaan jotain tehnyt jos ne häiritsisivät liikaa. Ja koska meidän kotimme pintamateriaalit ovat pääsääntöisesti valkoisella ripausta mustaa (+tammen värinen lattia) on kotia ihan älyttömän helppo sisustaa kalusteilla juuri sillä tyylillä kuin itse haluaa. Siispä epäilen, että kyseessä on ammattitauti - alan ihmisenä kun vain ehkä tavallaan vain tietää liikaa.

Siispä aika muutokselle asiaan. Lähdetäänpäs ensimmäisenä kurkkaamaan keittiöön ihan kunnolla. Tässä tuleekin sitten reipas määrä kuvia heti teille. Tykkään keittiön nykyaisuudesta, kodinkoneet ovat kalusteeseen sijoitettu (mikroa lukuun ottamatta) ja astianpesukone integroitu vasempaan laitaan mustan ovilevyn taakse. Lisäksi kodinkoneet ja koko keittiö näyttävät "tältä päivältä". Itse olen melko minimalistinen sisustaja, ja pitäisin mieluiten tasot aivan tyhjänä. Mutta koska keittiömme on kuitenkin melko pieni, on tasolla pakko pitää kodinkoneita ja muuta pientä. 










Sellaista, siispä lämpimästi tervetuloa minun köökini. ;) Koitetaanpas jatkaa yhtä reippaasti tätä matkaa muihinkin tiloihin. Ihanaa keskiviikkoiltaa ystävät. ♥